Ajatuksia:

Luin aamun sanaa UCB Radion sivuilta, kuten usein teen. https://www.ucb.co.uk/word-for-today

Jostain nousi tämmöisiä ajatuksia lukemani myötä, joita nyt sitten jaan tähän.

Roomalaisille 8:14 – Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa/ kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.

Psalmi 23: 2-3 Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.

Hän vie, Hän johdattaa, Hän ohjaa.

Viekö Hän? Annammeko Jumalalle luvan johtaa ja ohjata?

Tähän liittyen: usein meiltä joku voi kysyä: mitä synti on?

Erossa oloa Jumalasta?

(Pysyäksemme Jeesuksessa, tarvitsemme johdatustaan.)

Synti, meille sanana on kovin vieras tämän päivän kielenkäytössä.

Uskovinakin ehkä meillä on jopa yksilöllisiä ajatuksia tästä.

Kurkistetaan Wikipediaan:

Sieltä lainattua:

Uusi testamentti ja Vanhan testamentin kreikankielinen käännös käyttävät synnistä useimmiten sanaa hamartia, jonka alkukielinen merkitys on laajempi kuin mitä suomenkielisessä käännöksessä pystytään tuomaan esiin.

Alkukielellä sana merkitsee erehdystä, tieltä eksymistä, maalin ohi ampumista ja jumalallisen lain rikkomista. Kristillisissä tulkinnoissa painotetaan merkitystä, joka viittaa Jumalan asettamia käskyjä, asetuksia, lakia tai järjestystä rikkovien tekojen toteuttamiseen, tai väärien motiivien edistämiseen ajatuksin, tai toimin.

Luettelo kreikan kielen sanoja, jotka Raamatussa on käännetty synniksi.

• Kreikan kielen sana ”anomia” tarkoittaa lain rikkomista.
• ”Ofeilima” merkitsee velkaa laiminlyömisestä, väärämielisyydestä, sopimuksen rikkomisesta tms.
• ”Hamartia” Ohiampuminen, tai osumattomuus, kun epäonnistutaan tarkoittamalla hyvää, mutta sitten huomataan, että tehdäänkin pahaa.
• ”Agnoema” tarkoittaa liukastumista, kompastumista, vahingossa tehtyä pahaa yms.
• ”Parakon” tarkoittaa tottelemattomuutta, mutta viittaa myös väärin kuulemiseen.
• ”Parabasis” viittaa lain rikkomiseen kiertämällä oikea.
• Sanalla ”asebeia” sitten tarkoitetaan aktiivista toimintaa Jumalaa vastaan.

Luettuani tuon, ajatuksia,hupsista, apua:

Siis eipä tänne juuri jää ketään joka eläisi täysin synnitöntä elämää.

Ja siis Herra auttakoon minua/ meitä tekemään sitä kuulua ”parannusta”:

:::::::::::::::::

Kumpa kaikessa osaisin sanoa: Tapahtukoon kaikessa sinun tahtosi, Herra.

Miten vaikea lause toteuttaa, niin uskovalle, kuin vielä uskosta osattomallekkin.

Miten vaikeaa odottaa johdatustaan ja vastauksiaan.

Miten vaikeaa totella.

Herätyksen aikaan kuuluu aina myös synnintunto, itsensä tutkiminen Jumalan edessä.

Herra antakoon meille armoa tehdä niin.

Pitäen samalla silmiemme edessä taas kerran: ristintyön merkitys, sen täydellinen lunastus, armo.

Ei ole pelkoa rakkaudessaan.

Jumalan ihmeellinen armo joka kantaa perille.

Jotenkin ehkä näinkin: Kun Jumala kohta alkaa ilmestyä ns. ”rytinällä”, sitten ehkä ei enää ole aikaa tutkia sydäntämme, nyt on sen aika, niin luulen. Jos vaikka vielä joudumme hieman odottelemaan, rauha, lepo ja toivomme Herrassa lisääntyy, kun omatuntomme ei syytä.

Uskovina ennenkaikkea: Hän vie meitä siihen, sille paikalle jossa sanomme: puhu Herra, palvelijasi kuulee, hetkeen, jossa meitä saa kuljettaa Jumala, jolla on kaikki valta.

Kysymys: Kuljemmeko korvat ja silmät avoinna kuulemaan ja näkemään ja tottelemaan?

Etsimmekö sitä mikä on Jumalan?

Suuria kysymyksiä joita nousi omasta sielustani tänään. Silti koen tässä on joillekkin meistä, kuten minullekkin jotain pohdittavaa. Herran vaikuttakoon, ja tahtonsa tapahtukoon.

1Sam.3: 10 ”Puhu, palvelijasi kuulee.”

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Sanon sen hiljaa, pää painettuna.

Kuiskaan kuin peloissani: tapahtukoon Sinun tahtosi.

Ikäänkuin olisit ankara.

Katsoit minuun ristiltä, veren pisarat poskillasi,

katseesi rakkautta täynnä.

………………………………………………………..

Loppuajatuksena, Herra ei väsy, eikä Hän hylkää:

54:10 Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.

Suvi